sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Vanhan pihapiirin kevät

Hiljaista on. Tuulikin on aivan hiljaa. Jopa linnut ovat juuri nyt vaitonaisia. Leuto ja sateinen syksy, talvi ja alkukevät ovat kasvattaneet heleänvihreitä sammalmattoja, jotka entisestään korostuvat vielä lehdettömiä pensaita vasten. On odottava tunnelma. Aivan kohta tulee kesä.


Varpuluuta on saanut hienon vihertävän pinnan


Pihapiirissä on tapahtunut talven aikana hienovaraisia muutoksia. Pienet asetelmat ovat hiukan muuttaneet muotoaan; kivikeot ovat muokkautuneet ja joutilaat tiilet ovat päässeet mukaan pihataideteosten joukkoon. Varpuluuta on saanut pintaansa hiukan levänvihreää.


Vanhat tiilet ja juurakko muodostavat arkisen asetelman.

Halkopino katoksen alla on ensin pienentynyt, sitten taas kasvanut. Vanhan pihapiirin asukkailla on riittänyt metsänharvennustyötä talven aikana. Ruoka valmistuu pääasiassa puuhellalla, hitaasti hauduttaen. Ulkoilun jälkeen on hyvä käydä halaamassa pönttöuunin lämpöistä kylkeä.



Halkojen asettelusta voi tehdä taidetta.




Kevätkukkijat ovat jo pitkään ilahduttaneet. Ensin tulivat lumikellot ja talventähdet, sitten krookukset ja sinivuokot.


Lumikellot muodostavat laajoja, mattomaisia kasvustoja. Kukat muistuttavat aavemaista hyönteistä.




Sitruunaperhonen lepattaa metsänrajassa. Suruvaippa on istahtanut kukkamaan reunukselle. Nokkosperhoset ovat jääneet verstaan ikkunalaudalle sisäpuolelle pyristelemään, eivätkä osaa omin avuin lentää ulos avoimesta ovesta.





Heleä ja jalan alla pehmeä sammal on vallannut lisää tilaa.





Krookuksenkukkia katsellessa on pakko ajatella valoisia ajatuksia.



Ikivihreät mehitähdet ovat viihtyneet koko talven ulkosalla, katoksen alla. Keltaisten auringonsuojamarkiisien suodattama kevätvalo luo suojaisaa tunnelmaa terassille.  Oviseppeleet ja metsän antimista sommitellut kukka-asetelmat ovat ehtineet vaihtua moneen kertaan.



Mehitähdet ovat viihtyneet ulkosalla koko talven.




Pyykki on kuivunut ulkona talvellakin. Pyykkinaru on mäntyjen alla metsän reunassa, hiukan katseilta suojassa. Puiden luomat varjot ovat tähän aikaan vuodesta syviä. Valo ei vielä siilaudu lehvästön läpi.


Pyykkinarun kupeessa sijaitsevalla penkillä voi levähtää hetken.

Metsänreunassa sijaitseva kaivo on peitetty ja kivellä koristeltu.





Pihassa on paljon korkeuseroja. Talo jää kahden metsäisen harjun väliin. Metsän vehreys käy vuoropuhelua vielä harmaan peltomaiseman kanssa. 


Portaita myöten pääsee kätevästi yläpihalle.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti