Ostin tänään uudet kumisaappaat, ja olen niistä lapsellisen onnellinen! Saappaissa on aika pitkät varret, ja lyhyen kokeilun perusteella ne sopivat yllättävän napakasti ja tukevat nilkkoja. Pitoakin pitäisi olla sen verran, ettei heti ojaan lipeä.
Vaikka helleraja taisi olla lähellä, lähdin heti saappaitani testaamaan. Tein vain pienen lenkin, kun tiesin jo, mitä haluan poimia. Ja oli tosiaan aika kuuma. Värikylläiset harakankellot ovat aaltoilleet kutsuvasti metsänrajassa jo parin viikon ajan, kun olen ajanut autolla ohi.
Poimin lähistöltä, ihan teiden varsilta, pienen kimpun harakankelloja. Halusin tänään klassisen ja yksinkertaisen niittykukkakimpun, joten poimin seuraksi vain vähän mataraa ja resedaa. Pieneksi yllätykseksi (jonkun mielestä säröksi) poimin mukaan yhden hehkuvan aniliininpunaisen ketoneilikan (Dianthus deltoides). Ketoneilikka on silmälläpidettävä laji, enkä yleensä poimi sitä, ellei esiintymä ole runsas. Olen ilokseni löytänyt ketoneilikkaa lähiseudulta muutamastakin paikasta.
Ja sitten on vielä pakko kertoa, mitä EN poiminut. Läheisellä
hiekkaharjulla, ihan maantien pientareella, kasvaa ruusuruohoa (Knautia
arvensis) parissakin kohdassa. Se kukkii jo, vaikka juhannusta vasta
odotellaan! Kukinta-ajan pitäisi olla heinä-elokuu. Itse asiassa ruusuruohoa ei juuri täällä
Lounais-Suomessa edes tapaa. Sen sijaan esim. Savo-Karjalan vanhoilla kaskimailla
sitä ilmeisesti näkee enemmän.
Harakankello (Campanula patula) on maljakossa kestävä luonnonkukka. Jos viitsii saksia lakastuneet kukat pois, vaihtaa välillä vettä ja ehkä leikata uutta imupintaa, säilyy kimppu kauniina hyvinkin viikon. Väri on huumaavan violetti, ja olemus herkkä. Harakankello sopii minusta hyvin sekakimppuihin, mutta yksinäänkin se on näyttävä.
 |
Harakankelloja, mataraa, resedaa, ketoneilikka.
|
 |
Hehkuvaa violettia ja rauhallista kellanvihreää.
|
 |
Ketoneilikka.
|
 |
Ruusuruoho.
|
 |
Onni on uudet saappaat!
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti