Kukkienpoimintaetiketti

Olen oppinut kantapään kautta, että on oikeita ja vääriä paikkoja poimia kukkia: Ei kannata poimia naapurin pihalta, eikä kukkaruukussa kasvavaakaan kuulu poimia. Äidilläni on moneen asiaan pedagoginen asenne. Häneltä olen oppinut, että ainutta kukkaa ei saa poimia, ei myöskään mitään harvinaista. Äidin paras vinkki on kuitenkin se, että siivoaminen on paljon kivampaa, jos ensin poimii maljakoihin kukkia!

Olen kehittänyt vuosien kuluessa (lähinnä itseäni varten) kukkienpoimintaetiketin:

• Poimi niin, että kukaan ei huomaa, että olet poiminut. 
• Varo tallomasta norsupolkuja.
• Poimi yhdestä paikasta vain muutamia kukkia, että muillekin jää ihailtavaa.
• Ainoat kukkayksilöt kannattaa jättää poimimatta.
• Jätä harvinaiset lajit kokonaan rauhaan.
• Toisten pihoilta tai liian läheltä asutusta ei kannata poimia.
• Poimi vain kukkia, joiden nimen tunnet.
• Parasta olisi poimia aamulla varhain tai illalla myöhään, niin kimppu kestää paljon pitempään.
• Poimi kukat vähän nuppusina, niin saat ihmetellä kukkien puhkeamista, ja kukat säilyvät hyvinä pitempään.
• Poimi vain kukkia, joiden tiedät kestävän maljakossa. 
• Saksilla saat siistiä jälkeä.
• Pese maljakko huolella jokaisen käytön jälkeen.
• Kun olet poiminut luonnonantimia, kunnioita niitä: Huolla kukkakimppuasi, nypi pois kuihtuneet, saksi uusi imupinta, vaihda vettä ja ihaile!

Raskin poimia yhden ruusuruohon, kun se näyttää levinneen hyvin. Maljakko on Kupittaan saven.