keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Kukkienkastelua ja oheistoimintaa

Tänään oli kukkienkastelukeikka Lumotussa puutarhassa. Siinä sivussa poimin vähän metsämansikoita. Ja tietenkin ihailin tunnelmaa ja vehreyttä.

Tämän puutarhan viehätys tulee ehkä siitä, että vaatimattomat ketokasvit viihtyvät näyttävämpien puutarhakasvien rinnalla. Sattumanvaraiselta vaikuttavat asetelmat täydentävät tunnelmaa. Kuluneet, elämää nähneet esineet ovat päässeet esille.


Pihapiirin metsämansikkakasvattamot tuottavat oikukkaasti satoa.




Ketoneilikka (Dianthus deltoides) sulkee sateella ja hämärässä kukkansa tiukasti suppuun. Siksi sitä ei aina huomaa. Ketoneilikka on harvinaistunut, ja lukeutuu silmälläpidettäviin lajeihin.


Maan uumenista löytyneet tahkonkivet lepäävät nyt.



Valkolehdokit (Platanthera bifolia) ovat edelleen parhaimmillaan. Ne viihtyvät nurmikon laidoilla ja metsänreunassa. Valkolehdokki on nykyään rauhoitettu.



Kurjenkello (Campanula persicifolia) on näyttävä, varsinkin valkoisena. Sitä on usein vanhoissa puutarhoissa.




Pyykkinarun luona voi levähtää välillä.



Maksaruoho on pakahtua vehreyteensä.




Orvokilla on monenlaiset kasvot.





Akileijaniitty laajenee vanhan navetan takana.



Tämä harjaneilikka on vanhaa kantaa.




Keisarinlilja on suorastaan julkea näyttävyydessään.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti