Veteen heitetyn kiven aiheuttamat laajenevat ympyrät |
Aino Aalto suunnitteli kuuluisan Bölgeblick-lasisarjansa vuonna 1932, ja tuli sillä Karhulan lasin suunnittelukilpailussa toiseksi. Myöhemmin, vuonna 1936, Aallon lasisto palkittiin Milanon triennaalissa kultamitalilla.
Lasi vivahtaa vihreään. |
Aino Aallon suunnittelutyön alkuajatuksena oli mielikuva veteen heitetyn kiven laajenevista renkaista. Lasisarjan tuotannossa oli iso merkitys lasisuunnittelija Göran Hongellilla, joka muokkasi lasistoa teolliseen tuotantoon sopivaksi. Lasisto on muuttunut matkan varrella paljon. Aluksi esimerkiksi aallot olivat huomattavasti kulmikkaampia, mutta kolhiutuivat herkästi säröille.
Valoja ja varjoja. |
Minun pikkuiset (n. 14,5 senttiä) pikkuleipälautaseni löytyivät paimiolaiselta kirppikseltä euron yhteishintaan. Lautasia on viisi. Tietenkin rupesin heti mielessäni kehittelemään erilaisia tarinoita: Ehkä lautaset ovat kuuluneet Paimion parantolassa käytettyihin astioihin! Parantola valmistui vuonna 1933, joten olisihan se aika loogista, että Aino Aallon uutuuslasistoakin hyödynnettäisiin, etenkin kun parantola oli Alvar ja Aino Aallon yhteinen kokonaistaideteos, jossa jokainen yksityiskohta oli tarkkaan suunniteltu.
Lasia vai vettä? |
No, todennäköisesti lautaset ovat myöhempää tuotantoa, mutta selvä vanhan lasin leima niissä kyllä on. Pohjat ovat käsin hiotut ja pienet kuplat ja juonteet elävöittävät pintaa. Väri on ilmeisesti suomalaisessa "luonnonvärisessä" lasissa tyypillinen.
Lautaset ovat nykykäyttöön vähän pieniä, mutta pikkuleiville tai pikkupullille ne ovat aivan passelit. |
Hyvää Alvar Aalto -viikkoa! Aion käydä viikon aikana muissakin teemakohteissa kuin Paimion parantolassa.
Paimion parantola |
Lähteitä:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2016/11/aino-aallon-vai-goran-hongellin.html
https://collection.designmuseum.fi/fi/item/bolgeblick-lasisto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Aalto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti